Venäjän Karhujahti 20-24.4.2016 !

Venäjän Karhujahti 20-24.4.2016 !

Matka alkoi jo edellispäivänä, tullissa meni pelkästään aikaa n. 6 tuntia - aseita oli todella hidas saada tullista läpi. Jokainen ase kuvattiin n. 20 kuvaa / ase ym. Saavuimme majoitukseen Pääjärvelle saareen edellisyönä pimeässä. Kelkalla ajo matkaa oli pelkästään 15 km metsätien päästä ja yhden ison railon ylitys pimeässä. Minulla oli mukana kaksi Plottia, uros Buch ja narttu Tike. Ensimmäinen metsästyspäivä alkoi jo hienosti - löysimme todella ison karhun jäljet aamulla, oli ylittänyt järven lahden, josta pääsimme aloittamaan jäljityksen. Yritimme kiertää karhua kelkalla, mutta emme saaneet ihan kokonaan ympyrään ( halkaisija noin 10 km ). Kaikki ojat ja jängät jo tulvi valtoimenaan, etelä puoliset rinteet olivat lumettomat, pohjois rinteissä oli solske lunta vielä 50 cm. Sen verran saimme selville, että alueella oli myös kaksi sutta, useita hirviä ja metsäpeuroja, joten sovimme että vien plotit kytkettynä karhunjäljelle ja katsomme saavatko koirat karhun ylös. Muut ajoivat kelkoilla passiin oppaan osoittamiin paikkoihin. Oppaamme Unto oli aika varma, että Koirat ei saisi karhua liikkeelle. Viime keväänä sama Julmetun iso ja äkäinen Karhu oli samassa maassa ( tassu yli 18cm ) ja jokainen koira sai heti lähdöt Karhulta ja tulivat pois. Kun pääsin jäljelle Koirat lähti innoissaan puottamaan jyrkkää vuoren rinnettä ylös ja kohta raikui seisonta haukku parin kilometrin päässä. Haukku siirtyi välillä noin kilometrin ja menin koko ajan perässä ja yritin päässä haukulle. Pisin noin tunnin  seisonta haukku kuitenkin päättyi ja siirtyi välillä vauhdilla eri paikkaan, seuraavat seisonta haukut kestivät aina noin 30min - pehmeä lumi pohjoisrinteissä ja notkelmissa hidastivat haukulle menoa. Kuljin kahden seisonta haukku paikan läpi ja lumijäljistä pääsi näkemään kuinka Karhu oli yrittänyt välillä pyytää koiria kiinni. Kahdessa kohtaa Karhu oli myös ajanut hirvet makuulta toivoen koirien vaihtavan kohteekseen hirven siinä kuitenkaan onnistumatta. Oppaamme Unto oli myös käynyt varmistamassa niin kaukana kuin kelkalla oli mahdollista päässä, jotta koirat olivat vielä Karhun kimpussa. Unto myös kertoili, että Karhu oli ollut koirille äreällä tuulella, oli ajattanut koiria monessa kohdassa valillä karsinut ison petäjän oksista ja kaarnasta yli kolmenmetrin korkeudelta alaspäin. Tulviva joki ja aapa pelastivat Karhun, jouduimme odottamaan koiria, jotta pääsimme ennen pimeää majoitukseen. Emme enää löytäneet seuraavien kolmen metsästyspäivän aikana tuoreita Karhunjälkiä, vaikka ajoimme kelkoilla n. 80 km / päivä eri reittejä saarien ympäri ja halki missä se oli mahdollista.